Esittely

VÄRRIÖN YHTEISMETSÄ- taloudellista tuottoa

Yhteismetsä lyhyesti

Yhteismetsä on perustettu 2.3.1967 ja se on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsän ylin päättävä elin on osakaskiinteistöjen omistajista koostuva osakaskunnan kokous, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Osakastiloja oli vuoden 2021 lopussa 345 ja osuuksia yhteensä 7590.

Toimintakertomukset

Yhteismetsän pinta-alat ja hakkuusuunnite

Pinta-alat

Yhteismetsän pinta-ala on metsäsuunnitelman mukaan 17 905 ha josta metsämaata 11 784 ha, kitumaata 3 185 ha, joutomaata 2 915 ha ja vesistöjä 14 ha.

Puusto ja hakkuusuunnite

Puuston kokonaistilavuus on metsäsuunnitelman mukaan vuoden 2016 alussa 725 500 m3 ja vuotuinen kasvu metsämaalla on 23 000 m3. Uudistuskypsiä metsiä on pinta-alasta pääosa, 43 %, varttuneita kasvatusmetsiä 7,2 %, nuoria kasvatusmetsiä 19,5 % ja taimikoita 30,2 %. Uudistuskypsistä metsistä yli 140 vuotiaita on 40 %. Talouskauden (2016 - 2025) hakkuusuunnite on 180 000 m3 josta uudistushakkuita on 150 000 m3 ja harvennushakkuita 30 000 m3. Harvennuksien määrä tulee jatkossa lisääntymään taimikoiden kasvaessa.

Hakkuut ja puunmyynti

Yhteismetsän puunmyynti toteutetaan tarjousten perusteella joko pysty- tai hankintakauppana Mhy Metsä-Lapin Sallan toimiston tekemän puunmyyntisuunnitelman pohjalta. Hakattavien kohteiden sijainti, hakkuutapa ja määrä toteutetaan metsäsuunnitelman mukaan laaditun hakkuusuunnitteen ja sen hetkisen puumarkkinatilanteen mukaisesti.

Suojelualueet

Yhteismetsä on vapaaehtoisesti suojellut pienvesistöjä, hetenoroja, korpia ja pienialaisia metsäsaarekkeita yhteensä noin 700 hehtaarin alueella. Näistä erityisen tärkeistä ja arvokkaista elinympäristöistä on tehty suojelusopimus ja ne jäävät taloustoiminnan ulkopuolelle.